Hirvenmetsästys
Hirvi:
Ulkonäkö ja koko:
Hirven turkki on tiheä, ontto ja sen väri on tumman ruskea joka on hieman harmahtava. Jalat ovat valkoiset ja hyvin pitkät joilla on helppo kulkea korkeassakin lumihangessa. Naaras hirvi on kevyt rakenteisempi ja ei kasvata niin suuria sarvia kuin uroshirvi. Hirven korkeus on n. 2 metriä. Hirvi on suomen suurin nisäkäs.
Levinneisyys:
Hirvi elää pohjoismaissa ja suomessa hirvi elää melkein koko maassa tuntureita luukuun ottamatta.
Elinympäristö:
Hirvi suosii havu- ja sekametsiä, koska siellä on paljon hirvelle sopivaa ravintoa. Hirvi saattaa asua lähellä asutustakin ja vaihtaa
elinympäristöä sään ja lämpötilan mukaan. Kylmien ilmojen tullen
hirvi siirtyy sisämaahan päin. Hirvet saattavat vaeltaa useamman sadankilometrin verran parempaan elinympäristöön.
elinympäristöä sään ja lämpötilan mukaan. Kylmien ilmojen tullen
hirvi siirtyy sisämaahan päin. Hirvet saattavat vaeltaa useamman sadankilometrin verran parempaan elinympäristöön.
Ravinto:
Talven aikana hirven paino laskee jopa 10-25% joten keväästä syksyyn se kerää rasvaa talven ajaksi. Hirven suosiossa keväällä ja
kesällä ovat pajujen-, haapojen, lehtipuiden ja pensaiden lehdet ja verssot. Ja hirvelle kelpaavat vesikasvit, maitohorsmat, mesiangervot ja tietenkin ruohokasvit. Vesikasveista hirvi saa lisääntymiselle ja kasvulle tärkeitä natriummineraaleja. Kesäisin
hirvi voi syödä jopa 40kg vuorokaudessa sulava laatuista ravintoa. Syksyisin hirvi syö nuoria pajuja, koivunvitsaa, viljeltyjä kasveja ja timoteita. Talvisin hirvi syö haapojen, pajujen ja pihlajan oksat ja latvat. Pääasiassa hirvi syö katajan ja männyn silmuja ja vuosi
kasvuja. Talvisin hirvet eivät paljoa liiku paksun hangen takia, joten nuorille taimikoille ja puille hirvi voi olla tuhoisa. Talvisin
hirvi syö noin 20kg vuorokaudessa vaikeammin hyödynnettävää ravintoa. Talvisin ja syksyisin hirvi ei syö enää maitohorsmaa,
koska hirvi syö tiettyjä kasveja tiettynä vuoden aikana. Hirvi pitää ulkomaalaisista kasveista esim. lehtikuusesta. Talvella nälän
partaalla hirvi syö kuusen neulasia ja sen kaarnaa, jota se ei muullon kelpuuta syötäväksi.
kesällä ovat pajujen-, haapojen, lehtipuiden ja pensaiden lehdet ja verssot. Ja hirvelle kelpaavat vesikasvit, maitohorsmat, mesiangervot ja tietenkin ruohokasvit. Vesikasveista hirvi saa lisääntymiselle ja kasvulle tärkeitä natriummineraaleja. Kesäisin
hirvi voi syödä jopa 40kg vuorokaudessa sulava laatuista ravintoa. Syksyisin hirvi syö nuoria pajuja, koivunvitsaa, viljeltyjä kasveja ja timoteita. Talvisin hirvi syö haapojen, pajujen ja pihlajan oksat ja latvat. Pääasiassa hirvi syö katajan ja männyn silmuja ja vuosi
kasvuja. Talvisin hirvet eivät paljoa liiku paksun hangen takia, joten nuorille taimikoille ja puille hirvi voi olla tuhoisa. Talvisin
hirvi syö noin 20kg vuorokaudessa vaikeammin hyödynnettävää ravintoa. Talvisin ja syksyisin hirvi ei syö enää maitohorsmaa,
koska hirvi syö tiettyjä kasveja tiettynä vuoden aikana. Hirvi pitää ulkomaalaisista kasveista esim. lehtikuusesta. Talvella nälän
partaalla hirvi syö kuusen neulasia ja sen kaarnaa, jota se ei muullon kelpuuta syötäväksi.
Aistit:
Hirven kuulo on erittäin hyvä ja hirvi osaa arvioida vaikka pedon etäisyyden aika tarkasti. Jos hirvi asuu asutuksen lähellä se ei välitä pahemmin ihmisen aiheuttamista äänistä, jos se on tottunut niihin. Hirvellä on myös loistava hajuaisti, se kulkee usein vasta tuuleen jotta tietää mitä vaaroja edessäpäin saattaa olla. Hirvet ovat
aktiivisempia illalla ja yöllä vaikka normaalisti kasvin syöjät ovat
aktiivisempia päiväs aikaan. Hirvellä on huono näköaisti, vaikka sillä on suuret silmät joilla uskoisi näkevän ja todennäköisesti hirvet näkevät mustavalkoisena.
aktiivisempia illalla ja yöllä vaikka normaalisti kasvin syöjät ovat
aktiivisempia päiväs aikaan. Hirvellä on huono näköaisti, vaikka sillä on suuret silmät joilla uskoisi näkevän ja todennäköisesti hirvet näkevät mustavalkoisena.
Lisääntyminen:
Hirvien lisääntymis aika alkaa loppukesällä, Jolloin sonnien sarvet ovat suurimmillaan. Sarvista nahka alkaa kutistua ja kuivua, jolloi hirvet hankaavat sarviaan puihin ja kiviin, jolloin nahka irtoaa.
Kiima-aika kestää syyskuun alusta lokakuun loppuun. Naaras
hirvet houkuttelevat sonneja paikalle ja tasaväkisimmät käyvät kovaa kamppailua suvunsa jatkosta ja useinmiten koko ratkaisee. Naaras valitsee suosikkinsa sonnien joukosta ja pariutuminen tapahtuu noin kolmen päivän päästä naaraan valinnasta. Johtaja sonni vartio useamman neliökilometrin kiima-aluetta, mutta voi sallia pienempien sonnien oleskelun alueellaan. Kiima-aluella hirvet ovat melkein koko ajan liikkeessä. Kiima-alueilla on ns. kiimakuoppia joiden mukana hirvi sonnit kokoontuvat laajalta alueelta ottamaan mittaa toisistaan. Kiimakuopat ovat usen samalla paikalla ellei sitä syrjäytetä tai hirvi menehdy. Hirvisonneilla saattaa olla useampi kuin yksi parittelu kumppani ja vahvalla sonnilla jopa kymmenen. Parin muodostus on patriarkaalinen ja lehmähirvi päättä kenen kanssa parittelee, joten se voi "varata" useamman sonnin ympärilleen useammaksi päiväksi. Tämä "varaaminen" ei ole hirveän yleistä hirvieläinten keskuudessa.
Perus tiineys-aika on noin kahdeksan kuukautta. Vasominen tapahtuu toukokuussa ja joskus kesäkuussa. Normaali vasojen määrä yhdellä lehmällä on yhdestä kahteen, myös kolmosia ja nelosia on myöskin ollut. Moni vasaisuus on vahvasti perinnöllistä. Naaras hirven kunto ja ikä vaikuttavat paljon siihen, jos naaras tekee yli kaksi vasaa. Emä antaa maitoa vasoilleen syyskuun alkuun saakka ja vasat ovat emänsä mukana kevään alkuun. Naaras hirvi ajaa entiset vasat pois luoltaan ennen uutta vasomista. Naaras hirvi on hedelmällisimmillään viidestä yhdeksään ikä vuoteen.
Hirvi riistaeläimenä:
Hirvi on tärkein riistaeläin suomelle. Hirvi kanta oli pienimmillään 1800-luvulla kun hirvet metsästettiin sukupuuton partaalle. Hirvelle oli 1920-luvulla suurin uhka salametsästys silloin hirviä oli arveluiden mukaan vain n. kaksisataa yksilöä. kun 1930-luvulla alettiin suojella hirviä ja sen seurauksena hirvi kanta lähti nopeaan kasvuun. Nykyisin hirven kanta saadaan pysymään hyvällä suunnittelulla sopivan kokoisena. Hirvenmetsästys aika on syyskuun viimeisestä lauantaista joulukuun 31 päivään. Yhdelläå hirvi luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Hirvi kantaa haluttaisiin pienentää monien hirvien aiheuttamien vahinkojen takia. Hirvien metsästyksessä käytetään apuna hirvitorneja ja hirvikoiria. Hirven liha sisältää paljon valkuais- ja kivennäis aineita se on vähä rasvaista ja se sisältää vitamiineja. Hirven maksaa ei kannattaisi syödä nimittäin hirven ruokavaliossa on kasveja jotka sisältävät raskasmetalleja, jotka menevät maksaan. Hirven luut teurastuksen jälkeen täytyy haudata maahan taikka viedä luvalliselle vastaanotto paikkaan. Hirven luut ovat ongelmajätettä.
Metsästys luvat:
Metsästys luvat ovat pakollisia ja niitä voi hakea metsähallitukselta. Hallitusksen antamat luvat koskee tiettyä metsästys aluetta ja niiden täytyy olla kunnan tai valtion alueita, viereisen kunnan alueelle ei saa mennä metsästämään ilman erillistä lupaa. Luvat voidaan poistaa jos henkilö ei noudata lupiin liittyviä ehtoja. Yhdellä hirvenmetsästys luvalla voi pyytää yhden aikuisen yksilön tai kaksi vasaa. Saaliin hakeminen on kiellettyä moottori ajoneuvolla ilman erillistä maastoliikenne lupaa.
Metsästys välineet:
Kelin mukainen vaatetus ja kerros pukeutuminen on kannattavaa säällä kuin säällä. Luodin paino hirvimetsästyksessä täytyy olla vähintään 9 grammaa, jotta se on tarpeeksi tehokas kaatamaan iso kokoisen eläimen. Käsiaseita ei saa käyttää metsästyksessä. Usenmiten hirvimetsällä käytetään kivääriä tai haulikkoa.
Metsästys koiran avulla:
Koirien kanssa metsästäminen on vähentynyt paljon nyky päivinä. Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää säkäkorkeudeltaan yli 28cm korkeampaa koiraa. Muulla tapaa koirien käyttöä metsästyksessä ei ole rajoitettu. Pysäyttävää hirvikoiraa ei saa käyttää metsästyksessä eli koiran täytyy haukkua ajaessaan hirveä ja pitää se liikkeessä.
Kiima-aika kestää syyskuun alusta lokakuun loppuun. Naaras
hirvet houkuttelevat sonneja paikalle ja tasaväkisimmät käyvät kovaa kamppailua suvunsa jatkosta ja useinmiten koko ratkaisee. Naaras valitsee suosikkinsa sonnien joukosta ja pariutuminen tapahtuu noin kolmen päivän päästä naaraan valinnasta. Johtaja sonni vartio useamman neliökilometrin kiima-aluetta, mutta voi sallia pienempien sonnien oleskelun alueellaan. Kiima-aluella hirvet ovat melkein koko ajan liikkeessä. Kiima-alueilla on ns. kiimakuoppia joiden mukana hirvi sonnit kokoontuvat laajalta alueelta ottamaan mittaa toisistaan. Kiimakuopat ovat usen samalla paikalla ellei sitä syrjäytetä tai hirvi menehdy. Hirvisonneilla saattaa olla useampi kuin yksi parittelu kumppani ja vahvalla sonnilla jopa kymmenen. Parin muodostus on patriarkaalinen ja lehmähirvi päättä kenen kanssa parittelee, joten se voi "varata" useamman sonnin ympärilleen useammaksi päiväksi. Tämä "varaaminen" ei ole hirveän yleistä hirvieläinten keskuudessa.
Perus tiineys-aika on noin kahdeksan kuukautta. Vasominen tapahtuu toukokuussa ja joskus kesäkuussa. Normaali vasojen määrä yhdellä lehmällä on yhdestä kahteen, myös kolmosia ja nelosia on myöskin ollut. Moni vasaisuus on vahvasti perinnöllistä. Naaras hirven kunto ja ikä vaikuttavat paljon siihen, jos naaras tekee yli kaksi vasaa. Emä antaa maitoa vasoilleen syyskuun alkuun saakka ja vasat ovat emänsä mukana kevään alkuun. Naaras hirvi ajaa entiset vasat pois luoltaan ennen uutta vasomista. Naaras hirvi on hedelmällisimmillään viidestä yhdeksään ikä vuoteen.
Hirvi riistaeläimenä:
Hirvi on tärkein riistaeläin suomelle. Hirvi kanta oli pienimmillään 1800-luvulla kun hirvet metsästettiin sukupuuton partaalle. Hirvelle oli 1920-luvulla suurin uhka salametsästys silloin hirviä oli arveluiden mukaan vain n. kaksisataa yksilöä. kun 1930-luvulla alettiin suojella hirviä ja sen seurauksena hirvi kanta lähti nopeaan kasvuun. Nykyisin hirven kanta saadaan pysymään hyvällä suunnittelulla sopivan kokoisena. Hirvenmetsästys aika on syyskuun viimeisestä lauantaista joulukuun 31 päivään. Yhdelläå hirvi luvalla saa ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Hirvi kantaa haluttaisiin pienentää monien hirvien aiheuttamien vahinkojen takia. Hirvien metsästyksessä käytetään apuna hirvitorneja ja hirvikoiria. Hirven liha sisältää paljon valkuais- ja kivennäis aineita se on vähä rasvaista ja se sisältää vitamiineja. Hirven maksaa ei kannattaisi syödä nimittäin hirven ruokavaliossa on kasveja jotka sisältävät raskasmetalleja, jotka menevät maksaan. Hirven luut teurastuksen jälkeen täytyy haudata maahan taikka viedä luvalliselle vastaanotto paikkaan. Hirven luut ovat ongelmajätettä.
Metsästys luvat:
Metsästys luvat ovat pakollisia ja niitä voi hakea metsähallitukselta. Hallitusksen antamat luvat koskee tiettyä metsästys aluetta ja niiden täytyy olla kunnan tai valtion alueita, viereisen kunnan alueelle ei saa mennä metsästämään ilman erillistä lupaa. Luvat voidaan poistaa jos henkilö ei noudata lupiin liittyviä ehtoja. Yhdellä hirvenmetsästys luvalla voi pyytää yhden aikuisen yksilön tai kaksi vasaa. Saaliin hakeminen on kiellettyä moottori ajoneuvolla ilman erillistä maastoliikenne lupaa.
Kelin mukainen vaatetus ja kerros pukeutuminen on kannattavaa säällä kuin säällä. Luodin paino hirvimetsästyksessä täytyy olla vähintään 9 grammaa, jotta se on tarpeeksi tehokas kaatamaan iso kokoisen eläimen. Käsiaseita ei saa käyttää metsästyksessä. Usenmiten hirvimetsällä käytetään kivääriä tai haulikkoa.
Metsästys koiran avulla:
Koirien kanssa metsästäminen on vähentynyt paljon nyky päivinä. Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää säkäkorkeudeltaan yli 28cm korkeampaa koiraa. Muulla tapaa koirien käyttöä metsästyksessä ei ole rajoitettu. Pysäyttävää hirvikoiraa ei saa käyttää metsästyksessä eli koiran täytyy haukkua ajaessaan hirveä ja pitää se liikkeessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti